Niin se vain on, että tänäkin vuonna lennetään palovalvontalentoja. Välillä on satanut, mutta aurinko kuivaa satehen. Sitten taas katsellaan, ettei töppäileviä tulistelijoita ole raapimassa tikkujaan väärään aikaan metsän siimeksessä ja ettei tuli vieraile maastossa. Joskus joku raapii tikkujaan, mutta jo lentokoneen ääni saa useimmat sammuttamaan kytynsä. Salamointi ei taas kuuntele lentokoneen ääniä ja sille emme voi mitään. Tämä Pohjoinen kansa on oppinut asioista ja varautunut pahimman varalle koulutetulla ja aina valmiudessa olevalla pelastusporukalla. Näin ei ole kaikkialla maailmassa, jonka vuoksi taas on tulta siellä sun tuolla.
Kategoriat: Uncategorized